Jätevedenpuhdistamo hyödyntää prosessitietoa lietteen kuivatuksen optimointiin
Turun seudun puhdistamo
Turussa suojellaan Itämerta tehokkaasti maan alla. Kakolanmäen modernin jätevedenpuhdistamon ansiosta fosforia on Turun merialueilla nyt 72 % vähemmän. Tehokas prosessi vaatii tehokasta mittausta.
Endress+Hauser toimitti Turun seudun puhdistamolle Valmetin TS-, LS- ja DS-mittaukset. Mittausten tuottama lisäinformaatio on osoittautunut isoksi avuksi prosessin optimoinnissa.
Turun maanalainen jätevedenpuhdistamo
-
Neljäntoista kunnan yhteisesti omistama Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo Turussa on ollut toiminnassa vuodesta 2009
-
Laitos sisältää neljä kilometriä maanalaista luolastoa
-
Jätevedenkäsittelyprosessissa hyödynnetään maanalaisia olosuhteita: lämpötila maan alle rakennetussa laitoksessa on korkeampi ja tasaisempi kuin vastaavien maan päälle rakennettujen laitosten
-
Laitoksessa käsitellään 300 000 asukkaan sekä teollisuuden jätevedet, joiden Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta pienennetään merkittävästi
“Ensimmäiset Valmet TS -kiintoainemittaukset asennettiin jo vuonna 2009. Ne kontrolloivat esiselkeytyksestä poistettavan lietteen kiintoainepitoisuutta. Näiden avulla voimme lopettaa poiston, kun kiintoainepitoisuus putoaa alle 3,5 %:n ja siten vältymme laimentamasta lietettä ylimääräisellä vedellä”, laitoksen prosessi-insinööri Jouko Tuomi kertoo.
Laitos käyttää kahta suurta linkoa lietteen kuivaukseen sekä tarpeen mukaan yhtä pienempää. Vuonna 2015 linkojensyöttöön asennettiin Valmet TS -kokonaiskiintoainemittaukset kontrolloimaan polymeerien annostelua ja vakauttamaan lingon käyttöolosuhteita.
Vuonna 2016 yksi lingoista varusteltiin Valmet LS (Low Solids) -mittauksella monitoroimaan rejektiveden kiintoainetta.
“Mittaus toimii todella hyvin antaen operaattorille jatkuvasti ajantasaista tietoa lingon toiminnasta ja polymeerin tehokkuudesta. Se on suuri apu optimointiin. Aikaisemmin tarvitsimme päivittäin 1-2 laboratoriomittausta sekä tarkkaa tilanneseurantaa. Nyt kun polymeerin lisäystä seurataan ja rejektiveden kiintoaine on jatkuvasti tiedossa, lingon muiden parametrien valvonta on paljon helpompaa. Aikaavieviä laboratoriokokeita on voitu vähentää kolmeen kertaan viikossa”, kertoo Tuomi.
